Suomi juhlaraha 1000 markkaa, Itsenäinen Suomi 75 v. kultaraha (1992)

Saatavuus: Varastossa

Arviohinta: 280,00 €

Kuvaus

Lisätiedot

Finland, commemorative coin 1000 markkaa
75th Anniversary of Independence in Finland

Vuosi / year: 1992
Nimellisarvo / nominal value: 1000 markkaa
Suunnittelija / designer:
Lyöntimäärä/mintage: 35 000
Koko/size: 22,1 mm
Materiaali:
kulta / gold (900 Au, 50 Ag, 50 Cu)
Paino/weight:
9 g, kultaa 8,1 grammaa

Arviohinnat / estimated values:
10(0) ja 8(01): 280 eur. (jalometalliarvo 4/2015)

Synonyymit:
kultakolikko, kultaraha, gold coin

Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan kunniaksi lyöty 1 000 markan nimellisarvoinen juhlaraha on valmistettu suomalaisesta Lapin kullasta. Kolikon painosta 900 promillea on kultaa, 50 promillea hopeaa ja 50 promillea kuparia.

Ensimmäinen maailmansota syttyi elokuussa 1914. Sodassa kärsityt tappiot ja taloudelliset vaikeudet ajoivat Venäjän vähitellen sisäiseen kriisiin.

Maaliskuussa 1917 tsaari Nikolai II syrjäytettiin ja valtaan nousi Venäjän väliaikainen hallitus. Muuttunut tilanne vaikutti myös Venäjän ja Suomen keskinäisiin suhteisiin.

Kiistelty valtalaki
Suomessa vaatimukset entistä riippumattomamman aseman saavuttamisesta suhteessa Venäjään alkoivat kasvaa.

Heinäkuussa 1917 sosiaalidemokraattien johtama Suomen eduskunta hyväksyi äänin 135–55 valtalain, jolla eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Osa porvaripuolueiden edustajista vastusti lakia.

Bolshevikkien vallankumous
Venäjän väliaikainen hallitus vastasi hajottamalla eduskunnan ja määräämällä uudet vaalit. Seuranneissa vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät enemmistönsä porvareille. Syksyn aikana tunnelmat kiihtyivät niin Suomessa kuin muuallakin Venäjällä.

Marraskuun 7. päivänä 1917 Leninin johtamat bolshevikit kaappasivat Pietarissa vallan työläisten ja sotilaiden neuvoston nimissä. Suomessa oli marraskuussa suurlakko ja levottomuuksia useilla paikkakunnilla.

Eduskunta hyväksyi 15. marraskuuta 1917 maalaisliiton Santeri Alkion ehdotuksen korkeimman vallan siirtämisestä eduskunnalle, kunnallislait ja 8 tunnin työpäivän, joilla tähdättiin työväestön rauhoitteluun.

Itsenäisyysjulistus 4.12.1917
P. E. Svinhufvudin johtama senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle joulukuun 4. päivänä ja eduskunta hyväksyi julistuksen joulukuun 6. päivänä. Suomen itsenäisyys- ja kansallispäiväksi vakiintui myöhemmin itsenäisyysjulistuksen hyväksymispäivä, joulukuun kuudes.

Itsenäisyysjulistuksen jälkeen oli tärkeää saada muiden valtioiden tunnustus Suomen itsenäisyydelle. Muut valtiot eivät kuitenkaan suostuneet tunnustamaan itsenäistä Suomea, ennen kuin bolsevikkien johtama Neuvosto-Venäjä sen tekisi.

Suomen itsenäisyys tunnustetaan kansainvälisesti
Tunnustus itsenäisyydelle saatiin Leninin johtamalta Venäjän hallitukselta 31. joulukuuta 1917. Virallinen päätös tuli 4. tammikuuta 1918.

Venäjän tunnustuksen jälkeen Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen 4. tammikuuta ja Saksa 6. tammikuuta. Yhdistyneet kuningaskunnat ja Yhdysvallat tunnustivat Suomen itsenäisyyden keväällä 1919 Suomen sisällissotaa seuranneen saksalaissuuntauksen päätyttyä ja ensimmäisten itsenäisyyden ajan eduskuntavaalien jälkeen.
Tekstin lähde: Suomen Rahapaja


Lisätiedot

Lisätiedot

Vuosi 1992
Taiteilija Salmela, Erkki
Materiaali Kulta (Au)

Tuotteen asiasanat

Tuotteen asiasanat

Käytä välilyöntejä erottaaksesi asiasanat. Käytä puolilainausmerkkejä (') lauseille.