Suomen kolikot, euro
Eurokolikoiden liikkeeseen laskijoita ovat juridisesti euroalueen jäsenmaat. Suomessa kolikoiden liikkeeseen laskun yksinoikeus on rahalain nojalla annettu Suomen Pankille.
Kolikkosarjaan kuuluu kahdeksan eriarvoista kolikkoa:
2 euroa, 1 euro, 50 senttiä, 20 senttiä, 10 senttiä, 5 senttiä, 2 senttiä ja 1 sentti
Suomessa noudatetaan pyöristyssääntöä, jonka mukaan maksettava summa pyöristetään lähimpään viiteen senttiin. Pyöristyssäännön vuoksi 1 ja 2 sentin kolikot eivät ole laajassa käytössä Suomessa. Nämä pikkusentit ovat Suomessakin virallisia maksuvälineitä, mutta kaupan ei tarvitse ottaa niitä vastaan, jos tästä ilmoitetaan erikseen.
Kolikoiden arvopuoli on yhteinen kaikissa euromaissa, ja sen on suunnitellut Luc Luycx Belgian rahapajasta. Tunnuspuoli sen sijaan on kansallinen, kunkin jäsenmaan itse valitsema. Kaikki erimaalaiset eurokolikot ovat käypiä maksuvälineitä kaikissa euromaissa.
Kukin jäsenmaa voi laskea liikkeeseen keräilykolikoita (juhlarahoja), joiden arvo ei saa olla sama kuin eurokolikkosarjaan kuuluvien kolikoiden arvo. Keräilykolikot ovat käypiä maksuvälineitä vain siinä maassa, jossa ne on laskettu liikkeeseen.
Kukin eurojärjestelmän jäsenvaltio voi laskea liikkeeseen kaksi kertaa vuodessa 2 euron erikoisrahan (muistorahan). Erikoisrahoilla on samat tekniset ominaisuudet ja sama yhteinen puoli kuin tavanomaisilla 2 euron kolikoilla. Erikoisrahojen kansallisella puolella on kuitenkin erityinen kuva-aihe, joka eroaa tavanomaisten eurorahojen kuva-aiheesta. Erikoisrahat ovat käypiä maksuvälineitä kaikissa euromaissa. Keräily- ja juhlarahoja, 2 euron erikoisrahoja sekä 1 ja 2 sentin kolikoita myy Suomessa Rahapaja.
-
Suomi 10 senttiä (1999-)
Finland 10 cents (1999-)
Eurorahan suunnittelussa Suomi valitsi kolme kuva-aihetta, jotka edustavat samaa tyyliä kuin aiemmat markan kolikot. 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena oleva vaakunaleijona on jäljennös kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemasta mallista. Vaakunaleijonaa on aikojen saatossa käytetty useissa suomalaisissa kolikoissa, esimerkiksi 1 markan kolikossa vuosina 1964–2001.
Kymmenen sentin kolikon yhteinen puoli eli arvopuoli muuttui vuoden 2007 kolikoissa. Tuolloin alettiin kolikoissa käyttämään uutta karttaa.Nimellisarvo / denomination: 10 senttiä / 10 cents
Vuosi: 1999-, käyttöönotto vuonna 2001, uusi kartta vuodesta 2007 eteenpäin.
Materiaali / material: Nordic Gold (890 Cu, 50 Al, 50 Zn, 10 Sn)
Halkaisija / width: 19,75 mmPaino / Weight: 4,10 g
Suunnittelija/ Designer: Vaakunaleijona perustuu Heikki Hälväojan suunnittelemaan malliinJulkaisuvuodet ja lyöntimäärät:
Lue lisää...
1999 133.520.000 (0,5 eur.) rulla 6 eur.
2000 167.449.000 (0,5 eur.) rulla 6 eur.
2001 14.730.000 (1 eur.) rulla 10 eur.
2002 1.499.000 (7 eur. / 4 eur. / 2 eur), rulla 200 eur.
2003 790.000 (3 eur. / 1 eur.) rulla 40 eur.
2004 629.000 (3,5 eur. / 1 eur.) rulla 40 eur.
2005 800.000 (2,5 eur. / 1 eur.) rulla 30 eur.
2006 1.000.000 (1 eur.) rulla 12 eur.
2007 1.000.000 (1 eur.) rulla 12 eur.
2008 1.000.000 (1 eur.) rulla 12 eur.
2009 1.000.000 (1 eur.) rulla 12 eur.
2010 800.000 (1,5 eur.) rulla 14 eur.
2011 800.000 (1,5 eur.) rulla 14 eur.
2012 10.800.000 (1 eur.) rulla 10 eur.
2013 400.000 (3 eur.) rulla 25 eur.
2014 200.000 (4 eur.)
Yllä lyöntivuosi ja lyöntimäärä sekä suluissa UNC-laatuisen (kiertämättömän) kolikon arvioitu keräilyarvo. Harvinaisemmat tummanpunaisella. Rulla tarkoittaa Suomen Pankin sinetöityä rahapötköä, jonka sisällä on lyöntikirkkaita ja kiertämättömiä kolikoita. Sille on annettu arviohinta kunkin vuoden mukaan.
Yhteenveto:
Kymmenen sentin kolikkoa on lyöty hyvin runsaita määriä käyttöönoton alkuvaiheessa vuosina 1999-2001. Lisäksi suuri lyöntimäärä on vuoden 2012 kolikossa. Harvinaisimpana pidetään vuoden 2002 kolikkoa.Arviohinta: 0,00 €